Hetken näytti jo että tulee kesä, lämpeni kelit eikä oo satanutkaan. Mutta se siitä.. Taas alko kylmenemään eikä aurinko juuri paista. Lämpötiloista meillä ei oo hirveen tarkkoja tietoja koska täällä ei tuu tasatunnein telkkarista säätiedotuksia eikä mittareitakaan oo liian tiheässä. Lämpimämpi kuin tullessa silti..

Töissä menee hyvin. Ollaan kumpikin sopeuduttu ja päästy perille siitä miten homma toimii. Rahaa tulee tasaisin väliajoin ja koska töissä saa niin tuhdin ruuan, meillä ei juuri tarvi kotona kokkailla. Rahaa siis säästyy myös ihan mukavaa tahtia. Hyvin menee, mutta menkööt.. :)

Lisan kans asuminen on kans aika lepposaa. Lisa kulkee omia polkujaan sillon ku sattuu tykkäämään ja me omiamme. Aika usein silti kun töistä tullaan, Lisa nukkuu sohvalla. Ainut mistä me kumpikaan ei niin hirveesti tykätä on Lisan tapa siirrellä tavaroita mielensä mukaan. Ymmärretään yhteiset tavarat (tai hänen omat), mutta sitten kun kylpyhuoneessa alkaa meidän vaatteet/pyyhkeet/tavarat siirtyillä ja katoilla näkyvistä, alkaa harmittaa. Sama keittiössä, tänään oli lautaset ja kupit kaapissa ja seuraavana aamuna ne on piilotettu johonkin alalaatikkoon. Siivousvimma sitä naista vaivaa myös :) Joka päivä jotakin jynssättävää tai luututtavaa tai imuroitavaa.
Aika hyvin Lisa on kuitenki saanu nyt hommattua tavaransa tästä keskeltä kämppää johonkin kaappeihin, ettei näytä siltä että asutaan romuvarastossa. Meille ainut sanomisen aihe on tiskit. Ilmeisesti kun ilmat lämpenee, ne "iki-ihanat" torakat on niin epämiellyttäviä kämppiksiä, että Lisa pyrkii ennaltaehkäisemään niiden kuljeskelun täällä. Ei silti että mekään niitä niin hirveästi kaivattas jos tarkkoja ollaan...

Meillä on nyt alkanu kaikkien Sydneyn ympäristön pikku aktiviteettien lisäksi pyöriä mielen päällä vähän pidempi reissu Melbourneen. Pitäs lähtiä käymään ennenku hostellien hinnat nousee joulua kohti, mutta kuulostaa vähän siltä että lokakuussa on niin paljon ohjelmaa, että töissä tulis kiirusta. Homma on vähän työn alla vielä. Ilmeisesti matkustelu, vaikka viikonki mittainen, ei oo ongelma koska ollaan "satunnaisia" työntekijöitä, hyvistä tunneista huolimatta. Tarpeeksi aikainen ilmotus työpaikalle riittää.

Vastaanotetiin jokunen päivä sitten mukava paketti kotoa. Ruisleipää, salmiakkia ja luettavaa. Ruisleipä ei oo varmaan koskaan maistunu näin hyvältä. Ja ihan elossa (tai eloton) vielä se leipäkin kun perille tuli. Viikon kesti paketin reissu maailman toiselle laijalle. Myös makeiset ja luettava tekee kauppansa, Aku Ankat ahmittiin ihan ensimmäisenä. :)

Viikonloppu kuluu ravintola-alalle tyypilliseen tapaan työn merkeissä.
Nyt tutustumaan perjantai-illan televisiotarjontaan.. :)

I & S